Niin: miksi Ruotsiin? Miksei vaikkapa Malesiaan? Yksi syy lienee ihailunsekainen naapurirakkaus. Ruotsalaiset osaavat paitsi tehdä hyvää musiikkia niin käyttäytyä sivistyneemmin. He ovat monikulttuurisempia, yhteisöllisempiä, iloisempia, kauniimpia... ja puhuvat josseivät nyt mitään maailman sensuelleinta kieltä, niin aika ihkuista kuitenkin.
Sitten järkisyyt: olen opiskellut ruotsia monen monituista vuotta, mutta käyttänyt kovin vähän. Täällä voin harjoitella sitä ja saada sen aktiiviseksi, eli oppia oikeasti käyttämään sitä.
Perimmäisenä syynä voinen myöntää myös jonkinasteisen vässykkyyden, eli haluttomuuden lähteä minnekään kovin kaukaiseen ja eksoottiseen maahan. Ruotsi on minulle "lagom bort".
Mitä sitten ajattelen motiiveistani nyt, noin viikon vaihto-oleskelun jälkeen? Olen jo nähnyt Ruotsin ihanien puolien (ylen kärsivälliset asiakaspalvelijat, kiltisti pysähtyvät autoilijat), mutta myös vähemmän ihania (jurommat ja aremmat ruotsalaiskämppikset kuin suomalaiskämppikseni ikinä). Olen käyttänyt ruotsin kieltä ja saanut aikamoisia kiksejä huomatessani sen taidon olevan oikeasti siellä jossakin olemassa. Enkä ole kyllä hetkeäkään katunut vässykkyyttänikään (sillä tärkeintähän ei ole määränpää vaan lähteminen...)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
:D Lagom bort on ehkä parhain ja ruotsalaisin termi ikinä!
VastaaPoista